MOKOMA LYRICS

1. Elävien kirjoihin

2. Sinne missä aamu sarastaa

[Verse]
Otit minulta auringon, kuun ja tähdet, taivaankappaleet.
Annoit tilalle pimeyden, se yötäkin synkemmin henkeä kahlitsee.
Mihin enää luottaisin, kun omakin ääni tuntuu vieraalta, väärältä.
Kenen puoleen kääntyisin, kuka löytäisi minut pimeän keskeltä.

[Chorus]
Auttakaa! Auttakaa, viekää minut turvaan!
kantakaa sinne missä aamu sarastaa!

[Verse2]
Miten tähän jouduinkaan, ei ruotiminen johda mihinkään.
Sen vain tästä ymmärrän, en yksin ole luotu kestämään.

[Chorus]
Auttakaa! Auttakaa, viekää minut turvaan!
kantakaa sinne missä aamu sarastaa! [x2]

Sinne missä aamu sarastaa

3. Valtakunnassa kaikki hyvin

Järki sammuu
Muuri murtuu
Katto sortuu
Mieli turtuu

Usko horjuu
Kirkko palaa
Käännän selkäni
Enkä koskaan enää palaa

Kädet vatkaa
Taivas valvoo
Metsä vastaa
Sairas ulvoo

Tiedän ettei
Sieluni kestä tätä
Temppeliä
Valoa ja läpimätää

Pian on jo keskiyö
Valtakunnassa kaikki hyvin
Varjo kaiken valon syö
Valtakunnassa kaikki hyvin

Ääni pettää
Ruukko kaatuu
Sammal peittää
Ruoho maatuu

Rukous haihtuu
Aurinko sammuu

Pian on jo keskiyö
Valtakunnassa kaikki hyvin
On keskiyö
Valtakunnassa kaikki hyvin

On keskiyö
Valtakunnassa kaikki hyvin
Varjo viimeisenkin valon syö
Valtakunnassa kaikki hyvin

4. Lunnaat

Tulit kenties toisesta ajasta
Jostain kaukaa vieraasta paikasta
Et esitellyt itseäsi
Silti asetuit taloksi
Suljit verhot ja piilouduit visusti

Otit minut syliin
Puristit ja teit sen selväksi
Otit minut syliin
Että vierelläni hetken kulkisit

Vaadit lunnaiksi kaikkea kaunista
Auringon nousuja, linnunlaulua
Riistit minulta kohokohdat
Ja sulloit ne säkkiisi
Kun vihdoin lähdit
Et sanonut hyvästi

Otit minut syliin
Puristit ja teit sen selväksi
Otit minut syliin
Että vierelläni hetken kulkisit
Otit minut syliin
Kuristit ja sitten hellitit
Otit minut syliin

Otit minut syliin
Puristit ja teit sen selväksi
Otit minut syliin
Että vierelläni hetken kulkisit
Otit minut syliin
Minut syliin

5. Uhkakuva 6

Kello löi jo viisi
Uhkakuva Kuusi
On julistuksen pääkohta
Hajoaa kai pää kohta
Luulet etten ota tätä kyllin vakavasti
Vaikka viekkaudella vääryydellä salakavalasti

Mukanani kannan sauvaeliötä
Pienen pientä pirulaista jonka tihutöitä
Kaikki saavat maistaa kyllä vuorollansa
Kehoni on huippuunsa viritetty ansa

Ja nyt yskin verta

Yhdestoista hetki
Taudinkuva uusi
Pienin meistä isottelee, esittelee, isottelee
Tiedän mihin ryhdyin kun tähän leikkiin läksin
Ja pian alkaa kyyti muuttuun vielä kylmemmäksi

Harvenee uhkaavasti pääluku
Kuopan pohjaan tuijottelee koko ihmissuku
Kyyneleet on haaskuuta, avunhuuto turhaa
Maailmassa jossa kädenpuristus on murhaa

Kädet käsiin
Kädet käsiin liittäkää

Taudinkuvaa
Taudinkuvaa kiittäkää

Kädet käsiin
Kädet käsiin liittäkää

Pandemia
Pandemia leviää

Ja nyt yskit verta
Sinä yskit verta

Viidestoista hetki
Uhkakuva Kuusi
Pienin meistä isottelee
Hajoaa kai pää kohta
Tiedän mihin ryhdyin
Kun tähän leikkiin läksin
Viekkaudella vääryydellä

Kädet käsiin
Kädet käsiin liittäkää

Taudinkuvaa
Taudinkuvaa kiittäkää

Kädet käsiin
Kädet käsiin liittäkää

Pandemia
Pandemia leviää

Ja nyt yskit verta
Sinä yskit verta
Me yskimme verta
Sinä yskit verta

Yskit verta

6. Vastakkaiset voimat

Navat vaihtaneet paikkaa
Kauas toisistaan
Tiedätkö miltä tuntuu luopua
Omasta kodistaan

Ennen tarkeni talven
Nyt on sota syttynyt
On vain yksi miete päässä
Entä nyt

Sinä elät siellä missä
Ei on Kyllä
Siellä missä Ehkä on Ehdoton
Minä elän siellä missä
Kuuma on Kylmä
Siellä missä Elävä on Eloton

Epäilen joka sanaa
Pelkään joka ajatusta
Tähänkö on laitettava
Valkoiselle mustaa

Siellä koti missä sydän
Mihin mieli kiintynyt
En tunne enää pulssia
Ja nyt

Sinä elät siellä missä
Ei on Kyllä
Siellä missä Ehkä on Ehdoton
Minä elän siellä missä
Kuuma on Kylmä
Siellä missä Elävä on Eloton

Sinä elät siellä missä
Ei on Kyllä
Siellä missä Ehkä on Ehdoton
Minä elän siellä missä
Kuuma on Kylmä
Siellä missä Elävä on Eloton

7. Irti

En tiedä mistä pidän
Mistä unelmoin
Olen unohtanut mitä sydän tahtoo

Olen tehnyt mitä pitää
Kuten kuuluukin
Nyt ihmettelen ketä oikein palvoin

Väki pyörii pyörässä
Ja tässä väkipyörässä
On hampaat jotka unelmia kalvaa

Ja minä väkipakolla
Yhteen puren hammasta
En alistu nyt enää väenvaltaan

Tehkää tietä sillä olen irti
Enkä väistä enää ketään
Olen päässyt eroon kahleistani
Enkä pelkää enää mitään

Joka liitos natisee
Käy höyry korvista
On aika laittaa lauseelle piste

Uusi virke alkakoon
Se soikoon uljaana
Ihmiskunnan uusi alkukaste

Päämääräkö sen määrää
Missä määrässä
Määränpäässä joku päätäni jo määrää

Tehkää tietä sillä olen irti
Enkä väistä enää ketään
Olen päässyt eroon kahleistani
Enkä pelkää enää mitään

Tehkää tietä sillä olen irti
En väistä
En pelkää

Tehkää tietä sillä olen irti
Enkä väistä enää ketään
Olen päässyt eroon kahleistani
Enkä pelkää enää mitään

8. Mutta minulta puuttuisi rakkaus

lyhty sammunut pääni päällä
ei yksikään ajatus elä
kipu esittäytyy ystävänä
on aina vain lähempänä

vaalin sitä rakkaudella
sillä ei ole minulla toista
huokaan hiljaa
heitän kukan vastaan
päivät seuraavat toinen toistaan

ja minä odotan
jotain tapahtuvan
ja minä odotan
jonkun saapuvan

onko jossain minulle koti
johon joku minua kaipaa
muistelen aikaa jolloin vielä
nauroin ja tunsin vihaa
nyt olen kehys vailla kangasta
luuta ja heikkoa lihaa

ja minä odotan
jotain tapahtuvan
ja minä odotan
jonkun saapuvan

onko jossain minulle koti
johon joku minua kaipaa
ryntääkö joku syliin
jos olen ollut poissa pitkän aikaa
itkeekö joku jos kuulee minun kuolleen pois
huomaako edes kukaan
onko haudallani kynttilöitä
kukkia saanko mukaan

nyt olen kehys vailla kangasta
luuta ja heikkoa lihaa

onko jossain minulle koti
johon joku minua kaipaa
ryntääkö joku syliin
jos olen ollut poissa pitkän aikaa
itkeekö joku jos kuulee minun kuolleen pois
huomaako edes kukaan
onko haudallani kynttilöitä
kukkia saanko mukaan

9. Hujan hajan

Nuutunut sydän
Puutunut kieli
Kuohuva veri
Kuohittu mieli
Kuohittu mielipuoli

Valkoinen valhe
Vaiettu totuus
Väistetty aihe
Vähäinen otus
Vähäinen otusparka

Ei kai kukaan tietää voi
Miltä tuntuu kun päässä soi
Korvaväli aina soi
Se soi
Se soi
Se soimaa

Kauneus on katsojan silmissä
Silmät sielun peileinä
Sielu tuhansina sirpaleina
Ympäriinsä hajonneina
Hujan hajan

Tummunut taivas
Tuhlattu nuoruus
Uusinut vaiva
Uupunut luovuus
Uupunut luojan luoma

Hylätty usko
Häpäisty muisto
Haljennut kuori
Haudattu muisto
Haudattu muistopuhe

Ei kai kukaan tietää voi
Miltä tuntuu kun päässä soi
Korvaväli aina soi
Se soi
Se soi
Se soimaa
Alinomaa

Kauneus on katsojan silmissä
Silmät sielun peileinä
Sielu tuhansina sirpaleina
Ympäriinsä hajonneina
Tuhansina sirpaleina
Hujan hajan hukattuina

Kauneus on katsojan silmissä
Silmät sielun peileinä
Sielu tuhansina sirpaleina
Ympäriinsä hajonneina

Kauneus on katsojan silmissä
Silmät sielun peileinä

Kauneus on katsojan silmissä
Silmät sielun peileinä
Sielu tuhansina sirpaleina
Ympäriinsä hajonneina

Hujan hajan hukattuina
Hujan hajan hukattuina

10. Pohja on nähty

Pohjakosketus molemmin käsin
Pohjasta vauhtia ja pohjasta käsin
Ylös ja ulos ja raittiiseen ilmaan
Taidankin taas rakastua koko maailmaan

Sinäkin siinä
Minäkin tässä
Mitäpä kuuluu?
No mitäpä tässä

Olitpa kauan poissa
No missä?
Elämäni oli pitkään pohjalukemissa

Pojaton suru ja pohjaton raivo
Pohjaton kaiku ja pohjaton kaivo
Kaikkia tätä ja paljon muuta
Pannaanko pakettiin?
No ilman muuta

Sinäkin siinä
Tässähän minä
Sitäkö samaa?
Sitäpä sitä
Ota nyt jo itseäsi niskasta kiinni
Mitäpä jos sinä pidät suusi kiinni

Pohja on nähty
Pohjalla käyty [2x]

Pohjalukemat ja pohjalta pintaan
Pohjalla oppii vaikka puristaa rintaa
Sisään- ja uloshengitys sattuu
Voitko auttaa
Painu

Siinä on teille valitut sanat
Olen puhunut

Ave Satana!

Pohja on nähty
Pohjalla käyty [2x]

[interlude]

Pohja on nähty
Pohjalla käyty [4x]

11. Nimensä unohtaneen rukous

Tuli on sammunut
vain savu elää
Rikin katku kiemurtelee
kutitellen nenää

Odottelen tässä
milloin savuvana kuolee
Silloin minä löyhkähenki
hylkään tämän kuoren

Kestänyt on panssarini
kaikki nämä vuodet
Makaan luolan uumenissa
haavojani nuollen

Leuan olen laskenut
aarteideni päälle
Tässä minä makaan
Pelkkä muinaisjäänne

Anna siivenisku
Anna vielä kaksi
Anna kaiken muuttua
tyhjää paremmaksi

Anna vielä henkäys
Anna vielä toinen
Anna minun olla vielä
kerran kokonainen

Anna vielä henkäys
Anna vielä toinen
Anna minun olla vielä
hetken kokonainen

Ennen en pelännyt
ketään taikka mitään
Pohjoisesta etelään
ja lännestä itään

Kumarrettiin nimeäni
sain liekilleni tilaa
Nyt olen pelkkä suomusäkki
josta tehdään pilaa

En muista nimeäni
Ei kukaan sitä enää toista
Ei ole kumppania
Ei lohtua
Ei ketään toista

Joka kanssani kituisi
tätä viimeistä aikaa
Jossa jäljellä ei ole enää
rahtuakaan taikaa

Anna siivenisku
Anna vielä kaksi
Anna kaiken muuttua
tyhjää paremmaksi

Anna vielä henkäys
Anna vielä toinen
Anna minun olla vielä
kerran kokonainen

Anna vielä henkäys
Anna vielä toinen
Anna minun olla vielä
hetken kokonainen

Anna minun olla vielä
kerran kokonainen

Anna minun olla edes
hetken kokonainen







MOKOMA LYRICS