TIMO RAUTIAINEN & NELJÄS SEKTORI LYRICS

1. Piru Minut Periköön

Olen tehnyt kaiken niin kuin minua opetettiin,
Synnit joista valmiiksi armahdettu on,
Pelaan, mutta pelkään, että kertynyttä velkaa
Syyttömät taas vuorollaan kovan koron kanssa joutuu maksamaan

Tahtoisin kaiken täältä mukaani,
En jättää enää muiden taakaksi,
Vaan täältä mitään kun ei mukaan saa,
Piru minut periköön

Perintöäni jää vaalimaan,
Syytön syntejäni kantamaan,
Täältä niitä kun en mukaan saa,
Piru minut periköön

Mikä minä olen ketään neuvomaan
tai mitään opettamaan,
Esimerkin antamaan,
Perunkirjoitukseni ei ole lasten luettavaa

Syvään minut haudatkaa
Ja pian unohtakaa,
Tai miehen mallin mitätön,
Taas uuden polven viestinviejän saa

Tahtoisin kaiken täältä mukaani,
En jättää enää muiden taakaksi,
Vaan täältä mitään kun ei mukaan saa,
Piru minut periköön

Perintöäni jää vaalimaan,
Syytön syntejäni kantamaan,
Täältä niitä kun en mukaan saa,
Piru minut periköön

Tahtoisin kaiken täältä mukaani,
En jättää enää muiden taakaksi,
Vaan täältä mitään kun ei mukaan saa,
Piru minut periköön

Siis miksi unohtua haluan?
Koska niin paljon teitä rakastan,
Hyvää minusta vain muistakaa
Ja loput piru periköön!

2. Vastavirtaan

Hän päätti jo varhain ettei suostu tekemään,
Niin kuin me muut ja kuinka käsketään,
Tahtoi lähteä pesästä, ennen kuin edes oppi lentämään,
Matka ja vapaus tärkempänä kuin itse määränpää

Hän huutaa vastatuuleen, vaikka myötätuuleen pystyisi kuiskaamaan,
Soutaa vastavirtaan veneensä vieden koskeen kuohuvaan

Tuntemattomiin vesiin hän tahtoi sukeltaa,
Löytöretkillänsä lähelle ja merien taa,
Älykäs pääsee pinteestä johon viisas edes koskaan joudu ei,
Hän ei tahtonut olla kumpaakaan, vaan mennä kuten sydän häntä vei

Hän huutaa vastatuuleen, vaikka myötätuuleen pystyisi kuiskaamaan,
Soutaa vastavirtaan veneensä vieden koskeen kuohuvaan

Hän huutaa vastatuuleen, vaikka myötätuuleen pystyisi kuiskaamaan,
Hyppää myrskyn syliin, joka hänet uneen tuudittaa

Äiti laskiessaan lepoon lapsensa,
Muisteli hänen viimeisiä sanoja,
Tulin, näin ja hävisin, mutta siksi koska itse tahdoin niin,
Kiitos teille rakkaat, että elää sain kuten halusin

3. Heikolla Jäällä

Meidän täytyy pelastaa, jumalillemme nyt tämä maa,
Armonsa ansaiten, kasvun ikuisen,

Me joukolla marsimme heikolla jäällä kohti tuntemattomaa,
Me sokeana marsimme säällä kuin säällä, jokin meidät sai mieluummin uskomaan,
Vahvaan valheeseen, kuin heikkoon totuuteen

Täytyy pystyä parempaan, heikoimmat taakse jäädä saa,
Ei voi äiti pelastaa, edes lastaan hukkuvaa

Me joukolla marsimme heikolla jäällä kohti tuntemattomaa,
Me sokeana marsimme säällä kuin säällä, jokin meidät sai mieluummin uskomaan,
Vahvaan valheeseen, kuin heikkoon totuuteen

Kaikkemme me annamme, kun ylin käsky käy!
Nöyryys, pelko sydämessä, vaikkei rantaa näy!

Me joukolla marsimme heikolla jäällä kohti tuntemattomaa,
Mikään ei pelasta pahalta täällä, matkalla tuntemattomaan

Me joukolla marsimme heikolla jäällä kohti tuntemattomaa,
Me sokeana marsimme säällä kuin säällä, jokin meidät sai mieluummin uskomaan,
Vahvaan valheeseen, kuin heikkoon totuuteen

4. Kirvesmies Ja Riivaaja

Minä en lannistu, enkä heitä kesken,
Talon teen, syliin saan sen ihanimman lesken,
Pian...

Rakennan taloni ikimetsän suojiin,
Uskoen voimiini ja hyvän onnen tuojiin

Vaikka taas riivaaja tahtoo hiipiä mieleen,
Väittäen sen mitä teet, teet sen kyllä pieleen!

Riivaja nauraa; "Tänne nyt kaikki, umpihulluutta todistakaa,
nähkää mies, joka mökkiä juoksevalle hiekalle rakentaa!"

Riivaja istui kai tuohon pirtin pöytään,
Miten se aina vain juuri tänne löytää,
Silti en lannistu, enkä heitä kesken,
Jatkan vaan, syliin saan ihanimman lesken

"Saat, mutta voitko sietää ne jutut, jossa unelmien neitonen,
hän onkin vain joku käärmeinen äiti, perä pulloon ja pennosten juoruja kuulet,
kuuletko niissä pahan puheet vai totuuden?"

Aivan kuin riivajan tuntisin, näin sen hahmon, kuulin äänenkin,
Lupaustaan kavahdin

"Jos en sallit, niin pysyn kannoillasi, niin kuin tuo tallikissa,
voinhan elää kaikissa peileissä ja pinnoissa heijastavissa,
saati sisimpäsi onkaloissa ja öisissä painajaisissa!"

Taistelin niin kuin mies, pistin peilit piiloon,
Riivaja muuttakoon sinne viljasiiloon!

5. Koiran Laulu

Yliannos ihmiselämää, olin nielaissut sellaisen,
Menin virastoon sen virkamiehen luo,
Sanoin turha enää yrittää, turha mitään pitkittää,
Muutospaperit nyt heti pöytään tuo!

Joku tahtoo vaihtaa nimeään, jos se siihen jää tiedetään,
Se joku tahtoo olla ihminen,
Minä en!

Öitä hopeoi kuu ja hehkuu päivät,
Kellot eivät puolia soi,
Ihmisyyden kun jätin huolet jäivät,
Koiraa tavoittaa ne eivät voi!

Koska paskaa monenmoista juorumyllyt kuitenkin jauhaa,
Vastaan että etsin vain ainoastaan mielenrauhaa!

Öitä hopeoi kuu ja hehkuu päivät,
Kellot eivät puolia soi,
Ihmisyyden kun jätin huolet jäivät,
Koiraa tavoittaa ne eivät voi!

6. Vanha Ja Janoinen

Päivät ne kuluu ja kello käy,
Ei tienpäätä vielä missään näy,
Niin ainakin luulet,
No tuohon et usko itsekkään!

Sinuna minä hankkisin rollaattorin tai perämoottorin,
Vai mitä sä luulet?
Et kauppaan kypärät takaisin?

Tämän siitä saa, kun leikkiin uskaltaa,
kolkyt vuotta nuorempien,
Jos tätä nyt en tee,
Se minulta ohi menee,
En tuhlaa päivää enää ainuttakaan!

Kaljun päälle hiuksiani kampailen ja siinä peilin edessä kiekaisen,
? (oletan että editoija on suomalinen, joten en siis kuullut tätä kohtaa)
Paitsi himassa tietenkin,
Väliaika näiden kisojen, takaa sinulle varman keskeytyksen,
Vai mitäpä luulet?
Näin lääkärilleni vastasin!

Tämän siitä saa, kun leikkiä uskaltaa,
kakskyt vuotta nuorempaa,
Siihen joukkoon tahdo en,
Katkerien ihmisien,
Jotka katuu, miksi sitäkään tehnyt en?

Tämän siitä saa, kun leikkiin uskaltaa,
kolkyt vuotta nuorempien,
Jos tätä nyt en tee,
Se minulta ohi menee,
En tuhlaa päivää enää ainuttakaan!

Siihen joukkoon tahdo en,
Katkerien ihmisien,
Jotka katuu, miksi sitäkään tehnyt en?

En ole nuori ja nälkäinen, vaan vanha ja janoinen!
En ole nuori ja nälkäinen, vaan vanha ja janoinen!

7. Selviytyjät

Jos uskot mihin tahdot, takaamme pian tulet pettymään,
Toivo mitä haluat ja toivottomuus vain sinulle jää,
Rakasta kuin lapsi luottaen, ettei mikään voi haavoittaa,
Aina siihen asti, kunnes elämä teidät erottaa

Liity joukkoomme, selviydy kanssamme!

Voittajien puolella, vain vahvimmat ja viisaimmat, paikkansa lunastaa,
Heikot hautaa omiaan, selviytyjät täällä vain toisensa pelastaa

Uskosi pois heitä, saat meiltä jotain paljon varmempaa,
Ei ole enkeleitä, jotka toivottomat voisi pelastaa,
Soiton kiitos Herran, jos löytyy edes yksi hyvä syy,
Elät vain yhden kerran, sielusi siis Saatanalle myy

Liity joukkoomme, selviydy kanssamme!

Voittajien puolella, vain vahvimmat ja viisaimmat, paikkansa lunastaa,
Heikot hautaa omiaan, selviytyjät täällä vain toisensa pelastaa

Liity joukkoomme, pelastu kanssamme!

Älä anna elämän enää yllättää,
Me emme ota riskejä, tiedämme mitä tahdomme,
On kaikki meille selkeää, myös se milloin kuolemme

Voittajien puolella, vain vahvimmat ja viisaimmat, paikkansa lunastaa,
Heikot hautaa omiaan, selviytyjät täällä vain toisensa pelastaa

8. Uhka

Ne vievät pesästämme tuhkatkin,
Sen tietää pikkurouva naapurin,
Maillemme muuttaa uhka tuntematon,
On nukkuva lähiömme pian uneton

Valittu kansa ja siunattu maa reviiriään puolustaa,
Sääli on sairaus, vaan ei tartuntaa pohjoisilla mailla saa

Kun isännät lintukotoaan puolustaa,
Listalitkin baarin pöydästä hajoaa,
Ghettonne viekää pois silmistämme,
Eihän vieraanvaraisuus kuulu sanavarastoomme

Siunatun maan rajat vuotaessaan hyvääkin tuo tullessaan,
Karvainen käsi kelpaa siivoamaan ja perheemme ravitsemaan

Valittu kansa ja siunattu maa reviiriään puolustaa,
Sääli on sairaus, vaan ei tartuntaa pohjoisilla mailla saa

9. Petturi

Saan sinua kiittää, teit tästäkin vaikeaa,
Tunne en häpeää, voin mielesi pahoittaa,
Olen noussut siitä kuopasta johon sinä minut pudotit,
Olen parantunut niistä haavoista, jotka itsetuntooni viilsit

Vihaan sinua, ehkä sinäkin minua,
Muttet näytä sitä ainakaan edessäni,
Mitä teet jos käännän selkäni?

Tulee se päivä jolloin maksun aika on ja alennusta et saa,
Ehkä jälkeen sen kun olet velaton ymmärrät itsekin,
Peli loppui petturin

Olen silloin tällöin muistellut, kerrannut kaiken,
Oletko mitään oppinut, taidan tietää vastauksen,
Olen jatkanut eteenpäin, itselleni antanut anteeksi,
Sen että liian myöhään ymmärsin todellisen arvosi

Säälin sinua, tiedän tulee aikoja
jolloin koskee niin että huudat apua,
Sinuun koskee niin että anot armoa

Et ehkä kaikkea tarkoittanut,
Et tiennyt mitä teit,
Olen sinulle jo anteeksi antanut,
Voin vihaanpidon lopettaa,
Elämä sinutkin opettaa

10. Yhden Miehen Ylivoima

Paskaa sataa niskaan vaan, kestän sen
Löysin toisen itseni kaltaisen,
Aivan sama mitä tulee vastaan,
Luotan yhden miehen ylivoimaan!

Lyökää niin kuin kelvoton olisin,
Viekää ihmisarvoni rippeetkin,
Lasken kädet, antaudun
Maltan odottaa,
Haastemiehet saapua saa, yhtä aikaa!

Aivan sama kuka tulee vastaan,
Luotan yhden miehen ylivoimaan,
Aivan sama mitä tulee vastaan,
Luotan yhden miehen ylivoimaan!

Autat, vaikken apua pyydäkkään,
Vaikenet, kun en tarvitse enempää,
Tiedän että luottaa voin, silloin kun horjahdan,
Yhden miehen ystävyyden korkeimpaan voimaan,
Yhdessä, jos me kaadumme,
Antaa mennä vaan!

Aivan sama kuka tulee vastaan,
Luotan yhden miehen ylivoimaan,
Aivan sama mitä tulee vastaan,
Luotan yhden miehen ylivoimaan!

Aivan sama mitä tulee vastaan,
Luotan yhden miehen ylivoimaan!

11. Kunnes Kuolema Meidät Erottaa

Muistan kuinka moni aikanaan varoitti, ei vielä sitoutua saa,
Ehkä joku heidän neuvojaan kuunteli, vaan ei meistä kumpikaan,
Eivät meidän kahden uskoa huomiseen, saaneet toiset horjumaan,
"Tahdon" sanan painoarvoon ja luonteeseen opimme luottamaan

Rakkautta, iloa ja onnea, arjen nousuja, laskuja,
On elämäämme joskus mahtunut, myös aikoja vaikeita,
En niitä tahdo unohtaa, ne yhä opettavat minua,
Pojasta mieheksi kasvamaan, kunnes kuolema meidät erottaa

Ajan myötä päätyy kuitenkin miettimään, mihin kaikki johtaakaan,
Jompikumpi meistä rakkaansa yksinään joutuu hautaamaan,

Jos yhdessä saisimme lähteä, ei eron hetkeä,
Rauhassa ikiuneen nukahtaa, ilman jäähyväisiä
Kun käsiin toisen uskaltaa, ainoan elämänsä antaa,
Saa loppuun asti rakastaa, kunnes kuolema meidät erottaa







TIMO RAUTIAINEN & NELJÄS SEKTORI LYRICS